Roopen lukuvinkit: Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa

Kirjan nimi: Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa

Tekijä: Dale Carnegie

Ilmestymisvuosi: 1937

Kategoria: 1 - Perusteos

Yleiskuvaus: Blogin ensimmäinen kirja on positiivisen ajattelun sekä ihmisten välisen vuorovaikutuksen klassikkoteos, joka on kestänyt aikaa poikkeuksellisen hyvin.

Kenelle sopii: Kaikille myyntityötä tekeville sekä ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta kiinnostuneille pohjatiedoksi ja yleissivistykseksi

Parasta kirjassa: Käytännöllisyys ja yksinkertaisuus. Hyvä perusteos ihmisten välisen vuorovaikutuksen psykologiaan.

Huonointa kirjassa: Erikoinen suomenkielinen nimi, joka on luultavasti karkottanut useita potentiaalisia lukijoita. Lisäksi joidenkin psykologisten vaikutusmenetelmien liiallinen yksinkertaistaminen.

Muut kommentit: Kirja on hyvin ”amerikkalainen”, joten jotkut kirjassa kuvatuista vaikuttamisen menetelmistä voivat tuntua vierailta suomalaisessa kulttuurissa. Kirja ei muutenkaan juuri huomioi ihmisten välisiä kulttuurieroja tai persoonallisuuksien eroja, mikä on selkeä heikkous kirjassa kuvattujen menetelmien käytännön soveltamisen kanssa. Kokonaisuudessaan kuitenkin ehdoton klassikkoteos, joka onkin yksi maailman myydyimpiä ja luetuimpia kirjoja oman osaamisen kehittämiseen.

2 Äänestä

Roope Pietilä

Roope Pietilä

Roope toimii Clients' Finland Oy:n operatiivisena johtana ja valmentaa yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä.

Muita tekstejä samalta kirjoittajalta

Roopen lukuvinkit

Eräs valmennuskonsultin työn hyvistä puolista on jatkuva ammattitaidon ja osaamisen päivittämisen tarve. Pyrin kehittämään omaa osaamistani erityisesti tekemisen ja käytännön oppimisen kautta sekä koulutustilanteissa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa.

Silloin tällöin on kuitenkin mukavaa vaihtelua hakea virkistystä ja uusia ideoita myös alan kirjallisuudesta. Olen kohtuullisen aktiivinen lukija sekä äänikirjojen kuuntelija, joten minulta kysytään usein lukuvinkkejä ja suosituksia hyvistä liiketoimintaan, yrittäjyyteen tai myyntitaitoon liittyvistä kirjoista. Aloitankin nyt blogissamme juttusarjan, jonka tarkoituksena on antaa lukuvinkkejä sekä suosituksia myyjille, yrittäjille tai sellaisiksi aikoville sopivasta kirjallisuudesta.

Blogiin ilmestyvät lukuvinkit on jaoteltu kolmeen kategoriaan:

Kategoria 1: Perusteokset - kirjoja, joihin käytännössä jokaisen myyjän / yrittäjän olisi hyvä tutustua.

Kategoria 2: Edistyneille - Ns. edistyneille lukijoille suunnatut teokset, jotka ovat tarkoitettuja erityisesti syvällisemmästä ja/tai akateemisesta tiedosta kiinnostuneille sekä liiketoimintaan tai myyntityöhön laajemmin perehtyneille henkilöille.

Kategoria 3: Erikoisuudet - kirjoja jotka eivät välttämättä liity juurikaan myyntityöhön tai liiketoimintaan, mutta ovat mielestäni muuten mielenkiintoisia tai tutustumisen arvoisia.

Kaikki lukuvinkit noudattavat samaa kaavaa ja rakennetta:

Kirjan nimi:

Tekijä:

Ilmestymisvuosi:

Kategoria:

Yleiskuvaus:

Kenelle sopii:

Parasta kirjassa:

Huonointa kirjassa:

Muut kommentit:

Pyrin lukuvinkeissäni tuomaan esille myös kriittisyyttä joitain alan kirjoja kohtaan, joten lukuvinkkeihini saattaa joskus päätyä myös kirjoja, jotka eivät ole mielestäni erityisen hyviä tai suositeltavia. Jokaisesta lukemastani kirjasta olen kuitenkin aina myös oppinut jotain – jos en muuta niin sen, etten enää lue samaa kirjaa toista kertaa.

Keskityn blogin alkuvaiheessa perusteoksiin, edistyneemmille suunnattujen teosten ja erikoisuuksien aika on hieman myöhemmin tulevaisuudessa.

3 Äänestä

Roope Pietilä

Roope Pietilä

Roope toimii Clients' Finland Oy:n operatiivisena johtana ja valmentaa yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä.

Muita tekstejä samalta kirjoittajalta

Kannattaisiko nykyisistä asiakkaista tehdä kannattavampia?

Olin keskustelemassa aiheesta Savonlinnassa muutama viikko sitten paikallisten yrittäjien kanssa. Keskustelimme mm. siitä kuinka eri yritykset ovat onnistuneet kanta-asiakasjärjestelmissään ja kuinka näitä oppeja voi siirtää myös omaan toimintaan.

Kanta-asiakasjärjestelmät ovat pääsääntöisesti suunniteltu säilyttämään mahdollisimman paljon asiakkuuksia, riippumatta asiakkaiden todellisesta arvosta. Asiakkaiden säilyttämisen lisäksi myös asiakkaiden arvon säilyttäminen on erittäin tärkeätä. Monella yrityksellä on vajaa kuva asiakkaidensa arvosta ja tuottavuudesta, jolloin on erittäin vaikea kehittää nykyisten asiakkaiden arvoa. On tärkeätä pyrkiä myös ymmärtämään miten yksittäinen asiakas vaikuttaa yrityksen katteeseen.

Eri tutkimuksien perusteella vanhojen asiakkaiden säilyttäminen on huomattavasti halvempaa kuin uusien hankkiminen. Tässä muutama löytö Frederick Reichheldin kirjasta “The Loyalty Effect: The Hidden Force Behind Growth, Profits, and Lasting Value”:

1. Uuden asiakkaan hankkiminen maksaa noin 5 - 10 kertaa enemmän kuin vanhan säilyttäminen

2. Kun yritys pystyy 5% paremmin säilyttämään asiakkaita merkitsee se yrityksen voiton lisäystä 25% jopa 100%.

3. Uudelleen asioivat asiakkaat ostavat keskimäärin 67% enemmän kuin uudet

4. 20% asiakkaista tuottaa noin 80% yrityksen kokonaistuotosta

Uusien asiakkaiden hankkiminen voi välillä olla kallista ja turhauttavaa. Olisiko samat resurssit monesti paremmin suunnattu nykyisten asiakassuhteiden kehittämiseen?

9 Äänestä

Miksi käynnistää aktiivinen myyntityö myös kehittyvissä maissa?

Lagos_waste

Minulla oli ilo olla mukana noin muutama viikko sitten ulkomaankauppaministeri Väyrysen ja noin 20 eri suomalaisen yrityksen edustajan kanssa Nigeriassa. Maa on näyttäytynyt viime aikoina monelle suomalaisellekin yritykselle hyvin potentiaalisena kauppakumppanina ison väestöpohjan ja mittavien luonnonvarojensa perusteella. Monet suomalaiset toimijat ovat kuitenkin tunnettuja vastahakoisuudestaan lähtemään uusille markkinoille, puhumattakaan aktiivisen myyntityön tekemisestä tälläisellä markkinalla. Mentaliteetti tuntuu olevan: “Jos joku joku tilaa ja maksaa, niin ihan kiva”. Kuitenkin, Suomen kiistattomasti tärkein kauppakumppani Venäjä omaa lukuisia näissä “kehitysmaissa” ilmeneviä piirteitä, jotka yleensä annetaan syyksi miksi markkinoille meno on niin vaikeata. Esimerkkinä vaikka korruptio ja turvallisuuden puute.

Kun ajattelee suomalaisia tuotteita ja palveluita, ne perustuvat melkein poikkeuksetta vahvaan osaamiseen. Paras paikka tälläisen osaamisen hyödyntämiseen on yleensä tilanne missä potentiaalinen asiakas vasta miettii ratkaisua ongelmaansa. Eikä myöskään ole tehnyt aikaisempia investointeja kyseisen ongelman ratkaisuun. Monesti tälläinen asiakas voi suoraan ottaa käyttöönsä ja hyötyä kaikkein eniten sen hetken parhaista toimintatavoista tai teknologioista, varsinkaan kun ostopäätöksen ympärille ei ole vielä pystytetty käyttöönottoa heikentäviä esteitä.

Esimerkkeinä tästä ovat jätteiden käsittely ja ympäristöystävällinen energiatuotanto, jonka osaaminen Suomessa on maailman kärkeä. Suomi ei monessa tapauksessa itse edes pysty tällä hetkellä käyttämään lukuisia näistä paremmista toimintamalleista tai teknologioista,  koska nykyisten ympärille on rakennettu niin vahva infrastruktuuri. Ei kai joku enää oikeasti luule, että jätteiden lajittelu on paras ensimmäinen vaihe esimerkiksi kotitalousjäteiden käsittelyssä. Tämän jälkeen sittten kuskata jätettä eri bensaa käyttävillä autoilla paikasta toiseen säilytettäväksi. On jo olemassa testattua suomalaista teknologia jonka avulla pystymme erottelemaan jätteen huomattavasti tehokkaammin ilman lajittelua ja vielä muuttamaan tämän lajitellun jätteen energiaksi! Jätteiden käsittelyä on kehitetty Suomessa pitkään ja vaiheittain, osaksi siksi sen ympärille rakennettu infrastruktuuri on niin vahva ettei kukaan suostu muuttamaan sitä lyhyellä aikavälillä. Tai kuka uskaltaisi kertoa edes taloyhtiön mummoille, että teidän harjoittama sekä valvoma jätteiden lajittelu on tosi tehotonta ja se pitäisi lopettaa samantien. En ainakaan minä (meidän taloyhtiön mummot tuntien).

Nyt on monessa kehittyvässä maassa oikea aika upottaa suomalaista osaamista ja teknologiaa osaksi maahan rakennettavaa infrastruktuuria tai joku muu tekee sen, Nigerian tapauksessa ainakin kiinalaiset. Kuten olen markkinoinnista ymmärtänyt: “vahvaa brändiäkin parempi asia on olla alansa standardi”

Pitäisikö meidän ottaa käyttöön Venäjän kauppaosaamisemme ennakkoluuloton asenne myös muilla kehittyvillä markkinoilla?

5 Äänestä

Olenko taas rakastumassa markkinointiin?

thecoolhunter fitness first

Olen pitkään elänyt viha-rakkaussuhteessa markkinointiin. Kun musa- ja tapahtumabisnesaikoina toimimme tosi pienellä budjetilla, oli pakko pitää markkinointia investointina. Tuotos/panos-suhde arvioitiin aina kriittisesti. Myöhemmin pääsin tekemään isolla rahalla, oli lippua ja lappua sekä hiottiin ns. brändiä ikuisuuksia. Siinä vaiheessa minusta tuli sitten myyntimies kun myyntiä lähestulkoon aina mitattiin absoluuttisella mittarilla eli myyntituloksella! Nyt taantuma on tuonut itselleni ainakin hyvät ajat markkinoinnissa taas mieleen. Yyrityskenttä suhtautuu jälleen erittäin kriittisesti markkinointitoimenpiteisiin kun kuluja on karsittava, jes!

Mielestäni markkinointi-aktiviteettia jota ei pystytä mittaamaan ei edes kannata tehdä. Peter Drucker muistaakseni joskus sanoi; että voit parantaa aktiviteettia ainoastaan jos pystyt johtamaan sitä, jotta pystyt johtamaan aktiviteettia sinun pitää pystyä mittaamaan sitä. Varsinkin markkinointiviestinnän pitäisi mielestäni pyytää asiakasta tekemään jotain; esimerkiksi ottamaan yhteyttä, tunnustamaan kiinnostuksensa tai jopa ostamaan.

Kuulen jo kuinka “brändinviilaajat” valittavat etten ymmärrä brändin rakentamisesta mitään, se kun on pitkäkestoista ja vaativaa. Mielestäni asiakasluottamuksen hankkiminen on pitkäkestoista ja vaativaa, ei itse brändin rakentaminen. Ymmärtääkseni brändi syntyy ainoastaan tuotteen ja palvelun aiheuttamista kokemuksista asiakkaalle. Tämän kokemuksen positiivisena mittarina voi toimia asiakassuhteiden lisääntyminen ja/tai syventyminen sekä asiakastyytyväisyys. Asiakkaan arvostuksen absoluuttinen mittari on aina myynti…aah, taisin taas rakastua markkinointiin!

Viisaus vuodelta 1891: “Kun pystyt mittaamaan puhumaasi asiaa ja esittämään ne numeroiina, ymmärrät asiasta jotain. Kun et pysty esittämään asioita numeroina, ymmärryksesi asiasta on vähäistä tai välttävää - Englantilainen tiedemies William Thompson

Pitäisikö meidän kaikkien harrastaa enemmän markkinointi-aktiviteetteja joiden vaikutusta pystymme mittaamaan?

7 Äänestä

Miten käytät töissä aikasi?

GQ magazine

Vuosi on vaihtunut ja erilaisia lupauksia on taas tehty siitä kuinka tästä vuodesta tulee parempi kuin edellisestä. Se miten oikeasti käytämme aikamme ja mihin keskitymme määrittelee tuleeko vuodesta todella parempi vai ei. Itse myynnin kehittämisen parissa työskentelevänä näen päivittäin mahdollisuuksia parantaa yritysten myyntituloksia keskittymällä toiminnassa tärkeään ja olennaiseen. Ensiksi on tietenkin tunnistettava mikä on tärkeätä ja olennaista.

Viimeisin tutkimus, jonka luin työssäkäyvien ajankäytöstä oli yhtä karmea kuin aikaisemmatkin. Tuhlaamme keskimäärin 4,25 tuntia työajasta epämääräisiin asioihin päivässä. Syömiseen ja kahvin juomiseen menee keskimäärin 77.67 minuuttia työpäivästä. Netissä menee keskimäärin 63,5 minuuttia ja henkilökohtaisiin puheluihin tuhlaamme 18,33 minuuttia työpäivästä. Ehdoton suosikkini tutkimuksessa ilmenneistä asioista oli kuitenkin “istuminen ja seinään tuijottaminen” johon käytämme 6,17 minuuttia työpaivästä! Hieman vähentämällä tätä “luovaa työtä” eli seinään tuijottamista, kerkeäisi ottamaan ainakin yhden puhelun päivässä lisää asiakkaalle. Tämä, kun ajattelee työpäiviä tarkoittaa reilusti yli 200 puhelua vuodessa. Vielä kun soittojen yhteydessä kertoisi asiakkaille jotain hyödyllistä, niin asiakassuteet varmasti kehittyisivät parempaan suuntaan. Tämän ymmärtämiseen ei tarvitse olla Einstein.

Itse vuosien varrella olen huomannut että toiminnallisissa asioissa keskittyminen positiivisiin tuo yleensä parempia tuloksia kun keskittyminen negatiivisiin asioihin. En todellakaan usko siihen että saamme aina mitä haluamme, mutta uskon että keskittymällä haluamaamme liikumme ainakin oikeaan suuntaan. Siksi korostan keskittymistä toiminnallisiin asioihin.

Myynnin kehittämisen parissa voisi valinnan tehdä esimerkiksi “myynnin kulujen vähentämisen” ja “myynnin katteen parantamisen” välillä. Molemmat kehittämiskohteet voivat olla hyväksi yritykselle ja jopa toiminnallisesti sisältää päällekkäisiä asioita. Myynnin kulujen vähentäminen kuitenkin omaa negatiivisen leiman, siksi kokemukseni mukaan jälkimmäiseen keskittyminen näistä tuottaa aina parempia ratkaisuja.

Miten aiot käyttää töissä aikasi tänä vuonna?

5 Äänestä

Voimmeko parantaa myyntiä tarkastelemalla muotiteollisuutta? (osa 2)

Hollantilainen Michel Jensen (www.brandfashioning.com) kirjoitti asiasta artikkelin ja ilmoitti että tuotteet/palvelut pitäisi aina yhdistää asiakkaan haluamiin tavoitteisiin sekä päämääriin. Jensen kirjoitti myös miten paradoksaalista ihmisen kulutuskäyttäyminen nykyään on ja miten siihen on vahvasti yhdistynyt MTV-sukupolvelle tunnusmainen uutuuden viehätys. Ihmiset tylsistyvät entistä nopeammin samoihin tuotteisiin ja palveluihin.

Jensen antaa kahdeksan ohjetta miten tuote/palvelu muuttuu muotibrändiksi:

1. Käytä mielikuvitusta ja luo oma visiosi markkinoista. Parasta on elää omassa maailmassasi

2. Ole luova ja ehdota asiakkaillesi jatkuvasti uutta. Uskalla kokeilla.

3. Ole aito ja käyttäydy aidosti niin erotut massasta. Markkinat haastavat aitoutesi jatkuvasti

4. Ole elegantti tarjonnassasi. Hyvän vaihtoehdon tarjoaminen on osa arvon tuottamista

5. Ole houkutteleva. Unelmia on aina kiva jahdata vaikka niitä ei saavuttaisikaan

6. Ole haluttava. Kuluttajan käyttäyminen on heijastus siitä mihin hän haluaa pyrkiä

7.  Ole evoluutiomainen (kuin evoluutio)?. Sinun on kasvettava ja kehityttävä kuin organismi

8. Ole sitoutunut. Asiakassuhteeseen pitää investoida jatkuvasti ja (vain?) sitä kautta osoittaa aitoa kiinnostusta.

Säilysikö asiakassuhdesuhde tuoreena ja asiakaslupaus mielessä paremmin jos toisit tuotteeseesi jatkuvasti pieniä uusi virikkeitä? Minkäläisia nämä “virikkeet” voisivat olla?

4 Äänestä

Voimmeko parantaa myyntiä tarkastelemalla muotiteollisuutta?

fashion

Ok, myönnän että taidan ostaa aika paljon ns. “brändättyjä” vaatteita. Äitini hankki suurimman osan vaatteistani lapsena kirpputorilta niin päätin jo hyvin nuorena että “köyhän ei kannata ostaa halpaa”. Juju niissä Guccin kengissähän on suurimmaksi osaksi se, että kun ne maksavat niin hemmetisti niin pidät niistä tosi hyvää huolta verrattuna niihin 20 euron monoihin joissa voit hyvällä omatunnolla hypätä jokaiseen ulkona olevaan lätäkköön. Tästä johtuen ne Guccin kengät sitten kestävät ikuisuuden ja perustelet itselles tehneesi erinomaisen valinnan, siis onhan ne mukavammat jalassa….yli 10 kertaisen hinnan verran mukavammat..jep jep!

On se ihme että esim. Armanin herra tuo joka vuosi vähintään kolme uutta tuotelinjaa (kevät, kesä ja syysmallisto) markkinoille ja on tehnyt saman vuosikymmenestä toiseen. Samalle tuotepohjalle aina rakennetaan ja siitä sitten tuotetaan erinäköisiä sekä erikokoisia tuotteita.Kun kysyt joltain Armanin vaatteiden ostajalta, että miksi ostit tuon kalliin vaatekappaleen niin vastauksissa yleensä tulee esille “ajattomuus ja tyylikkyys”. Miten tämä on mahdollista, siis vuodesta toiseen? Aina ajaton ja aina tyylikäs? Musta on aina uusi musta? Miksi muissa bisneksissä monestimme muutumme vasta kun on pakko, varsinkin B2B puolella?

Internetin ihmeellisessä maailmassa tämä on tajuttu aikoja sitten, osaltaan MTV-sukupolven vaatimuksesta. Esim. aktiivinen Facebookin käyttäjä on varmasti huomannut kuinka sivusto uudistuu jatkuvasti pienillä päivityksillä ja muutoksilla. Minulla on ollut ilo olla kehittämässä pienyrittäjille suunnattua markkinointipalvelua oikein.fi joka on vasta muutaman viikon ikäinen. Olemme kuitenki jo toteuttaneet selkeitä päivityksiä / parannuksia palvelussa, josta olemme jo saaneet paljon kiitosta käyttäjiltä.

Elektroniikkateollisuus on myös tämän konseptin tajunnut jopa liian hyvin. Ensin myytiin HD-Ready taulu-tv.tä vaikka HD-lähetyksiä ei ollut. Nyt on HD:n vuoro. Onko seuravaaksi luvassa HD+++? Itse olen ainakin tullut hieman kriittisemmäksi ja odotan että päivitykset olisivat edes jotenkin minulle merkittäviä. Muodissa kuitenkin tuote aina jotenkin tuntuu uudelle. Mistä se johtuu?

Miten voisit paremmin pitää asiakkaasi kiinnostusta yllä pienillä muotimaailman kaltaisilla jatkuvilla muutoksilla?

7 Äänestä

 

You need to log in to vote

The blog owner requires users to be logged in to be able to vote for this post.

Alternatively, if you do not have an account yet you can create one here.

Powered by Vote It Up