Kirjoitukset tagilla ‘myynnin testaus’

Miksi käynnistää aktiivinen myyntityö myös kehittyvissä maissa?

Lagos_waste

Minulla oli ilo olla mukana noin muutama viikko sitten ulkomaankauppaministeri Väyrysen ja noin 20 eri suomalaisen yrityksen edustajan kanssa Nigeriassa. Maa on näyttäytynyt viime aikoina monelle suomalaisellekin yritykselle hyvin potentiaalisena kauppakumppanina ison väestöpohjan ja mittavien luonnonvarojensa perusteella. Monet suomalaiset toimijat ovat kuitenkin tunnettuja vastahakoisuudestaan lähtemään uusille markkinoille, puhumattakaan aktiivisen myyntityön tekemisestä tälläisellä markkinalla. Mentaliteetti tuntuu olevan: “Jos joku joku tilaa ja maksaa, niin ihan kiva”. Kuitenkin, Suomen kiistattomasti tärkein kauppakumppani Venäjä omaa lukuisia näissä “kehitysmaissa” ilmeneviä piirteitä, jotka yleensä annetaan syyksi miksi markkinoille meno on niin vaikeata. Esimerkkinä vaikka korruptio ja turvallisuuden puute.

Kun ajattelee suomalaisia tuotteita ja palveluita, ne perustuvat melkein poikkeuksetta vahvaan osaamiseen. Paras paikka tälläisen osaamisen hyödyntämiseen on yleensä tilanne missä potentiaalinen asiakas vasta miettii ratkaisua ongelmaansa. Eikä myöskään ole tehnyt aikaisempia investointeja kyseisen ongelman ratkaisuun. Monesti tälläinen asiakas voi suoraan ottaa käyttöönsä ja hyötyä kaikkein eniten sen hetken parhaista toimintatavoista tai teknologioista, varsinkaan kun ostopäätöksen ympärille ei ole vielä pystytetty käyttöönottoa heikentäviä esteitä.

Esimerkkeinä tästä ovat jätteiden käsittely ja ympäristöystävällinen energiatuotanto, jonka osaaminen Suomessa on maailman kärkeä. Suomi ei monessa tapauksessa itse edes pysty tällä hetkellä käyttämään lukuisia näistä paremmista toimintamalleista tai teknologioista,  koska nykyisten ympärille on rakennettu niin vahva infrastruktuuri. Ei kai joku enää oikeasti luule, että jätteiden lajittelu on paras ensimmäinen vaihe esimerkiksi kotitalousjäteiden käsittelyssä. Tämän jälkeen sittten kuskata jätettä eri bensaa käyttävillä autoilla paikasta toiseen säilytettäväksi. On jo olemassa testattua suomalaista teknologia jonka avulla pystymme erottelemaan jätteen huomattavasti tehokkaammin ilman lajittelua ja vielä muuttamaan tämän lajitellun jätteen energiaksi! Jätteiden käsittelyä on kehitetty Suomessa pitkään ja vaiheittain, osaksi siksi sen ympärille rakennettu infrastruktuuri on niin vahva ettei kukaan suostu muuttamaan sitä lyhyellä aikavälillä. Tai kuka uskaltaisi kertoa edes taloyhtiön mummoille, että teidän harjoittama sekä valvoma jätteiden lajittelu on tosi tehotonta ja se pitäisi lopettaa samantien. En ainakaan minä (meidän taloyhtiön mummot tuntien).

Nyt on monessa kehittyvässä maassa oikea aika upottaa suomalaista osaamista ja teknologiaa osaksi maahan rakennettavaa infrastruktuuria tai joku muu tekee sen, Nigerian tapauksessa ainakin kiinalaiset. Kuten olen markkinoinnista ymmärtänyt: “vahvaa brändiäkin parempi asia on olla alansa standardi”

Pitäisikö meidän ottaa käyttöön Venäjän kauppaosaamisemme ennakkoluuloton asenne myös muilla kehittyvillä markkinoilla?

Aiheet: , , , , , , , ,

Olenko taas rakastumassa markkinointiin?

thecoolhunter fitness first

Olen pitkään elänyt viha-rakkaussuhteessa markkinointiin. Kun musa- ja tapahtumabisnesaikoina toimimme tosi pienellä budjetilla, oli pakko pitää markkinointia investointina. Tuotos/panos-suhde arvioitiin aina kriittisesti. Myöhemmin pääsin tekemään isolla rahalla, oli lippua ja lappua sekä hiottiin ns. brändiä ikuisuuksia. Siinä vaiheessa minusta tuli sitten myyntimies kun myyntiä lähestulkoon aina mitattiin absoluuttisella mittarilla eli myyntituloksella! Nyt taantuma on tuonut itselleni ainakin hyvät ajat markkinoinnissa taas mieleen. Yyrityskenttä suhtautuu jälleen erittäin kriittisesti markkinointitoimenpiteisiin kun kuluja on karsittava, jes!

Mielestäni markkinointi-aktiviteettia jota ei pystytä mittaamaan ei edes kannata tehdä. Peter Drucker muistaakseni joskus sanoi; että voit parantaa aktiviteettia ainoastaan jos pystyt johtamaan sitä, jotta pystyt johtamaan aktiviteettia sinun pitää pystyä mittaamaan sitä. Varsinkin markkinointiviestinnän pitäisi mielestäni pyytää asiakasta tekemään jotain; esimerkiksi ottamaan yhteyttä, tunnustamaan kiinnostuksensa tai jopa ostamaan.

Kuulen jo kuinka “brändinviilaajat” valittavat etten ymmärrä brändin rakentamisesta mitään, se kun on pitkäkestoista ja vaativaa. Mielestäni asiakasluottamuksen hankkiminen on pitkäkestoista ja vaativaa, ei itse brändin rakentaminen. Ymmärtääkseni brändi syntyy ainoastaan tuotteen ja palvelun aiheuttamista kokemuksista asiakkaalle. Tämän kokemuksen positiivisena mittarina voi toimia asiakassuhteiden lisääntyminen ja/tai syventyminen sekä asiakastyytyväisyys. Asiakkaan arvostuksen absoluuttinen mittari on aina myynti…aah, taisin taas rakastua markkinointiin!

Viisaus vuodelta 1891: “Kun pystyt mittaamaan puhumaasi asiaa ja esittämään ne numeroiina, ymmärrät asiasta jotain. Kun et pysty esittämään asioita numeroina, ymmärryksesi asiasta on vähäistä tai välttävää - Englantilainen tiedemies William Thompson

Pitäisikö meidän kaikkien harrastaa enemmän markkinointi-aktiviteetteja joiden vaikutusta pystymme mittaamaan?

Aiheet: , , , , , ,

Miten käytät töissä aikasi?

GQ magazine

Vuosi on vaihtunut ja erilaisia lupauksia on taas tehty siitä kuinka tästä vuodesta tulee parempi kuin edellisestä. Se miten oikeasti käytämme aikamme ja mihin keskitymme määrittelee tuleeko vuodesta todella parempi vai ei. Itse myynnin kehittämisen parissa työskentelevänä näen päivittäin mahdollisuuksia parantaa yritysten myyntituloksia keskittymällä toiminnassa tärkeään ja olennaiseen. Ensiksi on tietenkin tunnistettava mikä on tärkeätä ja olennaista.

Viimeisin tutkimus, jonka luin työssäkäyvien ajankäytöstä oli yhtä karmea kuin aikaisemmatkin. Tuhlaamme keskimäärin 4,25 tuntia työajasta epämääräisiin asioihin päivässä. Syömiseen ja kahvin juomiseen menee keskimäärin 77.67 minuuttia työpäivästä. Netissä menee keskimäärin 63,5 minuuttia ja henkilökohtaisiin puheluihin tuhlaamme 18,33 minuuttia työpäivästä. Ehdoton suosikkini tutkimuksessa ilmenneistä asioista oli kuitenkin “istuminen ja seinään tuijottaminen” johon käytämme 6,17 minuuttia työpaivästä! Hieman vähentämällä tätä “luovaa työtä” eli seinään tuijottamista, kerkeäisi ottamaan ainakin yhden puhelun päivässä lisää asiakkaalle. Tämä, kun ajattelee työpäiviä tarkoittaa reilusti yli 200 puhelua vuodessa. Vielä kun soittojen yhteydessä kertoisi asiakkaille jotain hyödyllistä, niin asiakassuteet varmasti kehittyisivät parempaan suuntaan. Tämän ymmärtämiseen ei tarvitse olla Einstein.

Itse vuosien varrella olen huomannut että toiminnallisissa asioissa keskittyminen positiivisiin tuo yleensä parempia tuloksia kun keskittyminen negatiivisiin asioihin. En todellakaan usko siihen että saamme aina mitä haluamme, mutta uskon että keskittymällä haluamaamme liikumme ainakin oikeaan suuntaan. Siksi korostan keskittymistä toiminnallisiin asioihin.

Myynnin kehittämisen parissa voisi valinnan tehdä esimerkiksi “myynnin kulujen vähentämisen” ja “myynnin katteen parantamisen” välillä. Molemmat kehittämiskohteet voivat olla hyväksi yritykselle ja jopa toiminnallisesti sisältää päällekkäisiä asioita. Myynnin kulujen vähentäminen kuitenkin omaa negatiivisen leiman, siksi kokemukseni mukaan jälkimmäiseen keskittyminen näistä tuottaa aina parempia ratkaisuja.

Miten aiot käyttää töissä aikasi tänä vuonna?

Aiheet: , , , , ,

 

You need to log in to vote

The blog owner requires users to be logged in to be able to vote for this post.

Alternatively, if you do not have an account yet you can create one here.

Powered by Vote It Up