Kirjoitukset tagilla ‘uusasiakashankinta’

Miksi käynnistää aktiivinen myyntityö myös kehittyvissä maissa?

Lagos_waste

Minulla oli ilo olla mukana noin muutama viikko sitten ulkomaankauppaministeri Väyrysen ja noin 20 eri suomalaisen yrityksen edustajan kanssa Nigeriassa. Maa on näyttäytynyt viime aikoina monelle suomalaisellekin yritykselle hyvin potentiaalisena kauppakumppanina ison väestöpohjan ja mittavien luonnonvarojensa perusteella. Monet suomalaiset toimijat ovat kuitenkin tunnettuja vastahakoisuudestaan lähtemään uusille markkinoille, puhumattakaan aktiivisen myyntityön tekemisestä tälläisellä markkinalla. Mentaliteetti tuntuu olevan: “Jos joku joku tilaa ja maksaa, niin ihan kiva”. Kuitenkin, Suomen kiistattomasti tärkein kauppakumppani Venäjä omaa lukuisia näissä “kehitysmaissa” ilmeneviä piirteitä, jotka yleensä annetaan syyksi miksi markkinoille meno on niin vaikeata. Esimerkkinä vaikka korruptio ja turvallisuuden puute.

Kun ajattelee suomalaisia tuotteita ja palveluita, ne perustuvat melkein poikkeuksetta vahvaan osaamiseen. Paras paikka tälläisen osaamisen hyödyntämiseen on yleensä tilanne missä potentiaalinen asiakas vasta miettii ratkaisua ongelmaansa. Eikä myöskään ole tehnyt aikaisempia investointeja kyseisen ongelman ratkaisuun. Monesti tälläinen asiakas voi suoraan ottaa käyttöönsä ja hyötyä kaikkein eniten sen hetken parhaista toimintatavoista tai teknologioista, varsinkaan kun ostopäätöksen ympärille ei ole vielä pystytetty käyttöönottoa heikentäviä esteitä.

Esimerkkeinä tästä ovat jätteiden käsittely ja ympäristöystävällinen energiatuotanto, jonka osaaminen Suomessa on maailman kärkeä. Suomi ei monessa tapauksessa itse edes pysty tällä hetkellä käyttämään lukuisia näistä paremmista toimintamalleista tai teknologioista,  koska nykyisten ympärille on rakennettu niin vahva infrastruktuuri. Ei kai joku enää oikeasti luule, että jätteiden lajittelu on paras ensimmäinen vaihe esimerkiksi kotitalousjäteiden käsittelyssä. Tämän jälkeen sittten kuskata jätettä eri bensaa käyttävillä autoilla paikasta toiseen säilytettäväksi. On jo olemassa testattua suomalaista teknologia jonka avulla pystymme erottelemaan jätteen huomattavasti tehokkaammin ilman lajittelua ja vielä muuttamaan tämän lajitellun jätteen energiaksi! Jätteiden käsittelyä on kehitetty Suomessa pitkään ja vaiheittain, osaksi siksi sen ympärille rakennettu infrastruktuuri on niin vahva ettei kukaan suostu muuttamaan sitä lyhyellä aikavälillä. Tai kuka uskaltaisi kertoa edes taloyhtiön mummoille, että teidän harjoittama sekä valvoma jätteiden lajittelu on tosi tehotonta ja se pitäisi lopettaa samantien. En ainakaan minä (meidän taloyhtiön mummot tuntien).

Nyt on monessa kehittyvässä maassa oikea aika upottaa suomalaista osaamista ja teknologiaa osaksi maahan rakennettavaa infrastruktuuria tai joku muu tekee sen, Nigerian tapauksessa ainakin kiinalaiset. Kuten olen markkinoinnista ymmärtänyt: “vahvaa brändiäkin parempi asia on olla alansa standardi”

Pitäisikö meidän ottaa käyttöön Venäjän kauppaosaamisemme ennakkoluuloton asenne myös muilla kehittyvillä markkinoilla?

Aiheet: , , , , , , , ,

Onko myynnin konseptointi järkevää?

testaus11

Olen pitkään ihmetellyt miksi tuotteille tehtävät testit ja konseptoinnit liittyvät yleensä kaikkeen muuhun paitsi siihen miten tuotteen ja palvelun myynti toimisi käytännössä. Monesti ei haluta testata esimerkiksi tuotteen ja palvelun myyntimallia. Sitä onko se edes oikeasti toimiva elävissä asiakkaissa? Onko se edes jollain tavalla kustannustehokas? Tai vaikka miten helposti / nopeasti saamme asiakkaamme tekemään ostopäätöksen? Monesti käy jopa niin että markkinatutkimuksessa löytynyt erittäin potentiaalinen kohderyhmä ei edes pysty käytännössä ostamaan koko tuotetta tai palvelua. Eikö tämä kannattaisi tietää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eikä vain toivoa parasta kun tuote on jo markkinoilla? Yleensä korjaillaan ja sammutellaan tulipaloja kun asiakas ei sitten haluakkaan ostaa tuotetta. Eiko ole kallista antaa massiivisten myynti- ja markkinointikoneistojen pyöriä asiakkaissa vain huomatakseen ettei asiakas oikeasti haluakkaan uudella ominaisuudella varustettua tuotetta?

Yrityksillä on vain harvoin tieto siitä miten asiakkaat oikeasti käyttäytyvät uutta tuotetta / palvelua kohtaan. Parhaimmillaan ne ovat vain hyviä arvauksia. Hyvinkin tehty markkinatutkimus ei tänä päivänä riitä, se kertoo vain ajattelisiko asiakas ostavansa tuotteen. Tärkeämpää mielestäni on tietää ostaako asiakas oikeasti ja miksi? Se selviää vain aidossa myyntitilanteessa. Kyselyyn tai ympäristön tarkasteluun perustuva analyysi ei koskaan pysty selvittämään mitä aidossa myyntitilanteessa tapahtuu. Se ei pysty simuloimaan asiakkaan päätöksentekoprosessia ostohetkellä. Kun valta suurimmassa osassa tuotteista on niin vahvasti asiakkailla, silloin harvoin pystymme edes kuvittelemaan kaikkia niitä tuotteita ja palveluita mitä asiakas pitää vaihtoehtoina tarjoamallemme ratkaisulle.

Katso vaikka kuluttajille tarjottavia teknisia laitteita. Esimerkiksi Nokia on karulla tavalla joutunut huomaamaan, että se korkeamegapikselisempi kamerapuhelin ei oikeasti motivoi asiakasta ostamaan muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Kuitenkin jokaiselta kun kysytään: “Haluatko enemmän pikseleitä kamerapuhelimeesi?”, vastaa varmasti KYLLÄ! Nyt puhutaan kuitenkin yrityksestä joka käyttää miljoonia euroja markkina-, trendi- ja tulevaisuustkimuksiin. Näin on myös yrityksille tarkoitetuissa tuotteissa. Esimerkkinä vaikka yhden yrityksen kehittämä hieno uudentyyppinen kynäteline, joka ei kuitenkaan kiinnostanut markkinatutkimuksessa tunnistettua kohderyhmää. Itse kuuluin kohderyhmään ja omassa tapauksessani käytän hyvin vähän kynää ja paperia, koska digitaalisessa ympäristössä tiedonsiirto sekä arkistointi on huomattavasti helpompaa. Olisiko tämä kannattanut ottaa esimerkkinä huomioon ennen kuin Kiinasta tilattiin 10,000 kappaletta telineitä ja toteuttiin mediakampanja?

Hyvä ystäväni myös kertoi heidän pankkimaailmassaan tapahtuvista tuotteistuksista ja tilanteista, jossa monesti jo ensisilmäyksellä asiakkaiden kanssa kontaktissa olevat työntekijät tietävät että nämä palvelut eivät toimi asiakkailla. Ne kuitenkin aina lanseerataan isosti ja sitten korjaillaan jälkeenpäin.

Kannattaisiko myyntiä konseptoida ja testata ennen tuotelanseerausta?

Aiheet: , , , , ,

Milloin on paras aika soittaa asiakkaalle?

clock5

Monesti voi olla jopa tuskallista palata kesälomalta ja aloittaa aktiivinen asiakaskontaktointi. Kuinka helppoa olikaan viettää ihanaa lomaa; kun ei tarvinnut tavoitella ketään, sopia tapaamisia, varmistaa aikatauluja jne.

Löysin mielenkiintoisen tutkimuksen siitä milloin on paras aika soittaa asiakkaille, varsinkin potentiaalisille asiakkaille. Sen toteuttaja oli Tohtori James Oldroyd joka työskentelee professorina Kellog School of Managementissa. Hän oli tutkinut yli miljoona asiakaspuhelua noin 50 erilaisen yrityksen digitaalisista tallenteista. Puheluita olivat tehneet yli tuhat eri myynnin ja markkinoinnin ammattilaista.

Tutkimuksen tuloksena paljastui, että torstai oli ehdottomasti paras päivä puhelimella tapahtuvaan asiakaskontaktointiin. Jopa 20% parempi päivä kuin perjantai, joka oli huonoin. Muut päivät asettuivat tasaisesti näiden päivien väliin.

Tutkimuksessa myös paljastui, että aikasin aamulla soittaminen (8.00 - 9.00) oli paras aika puhelinkontaktoinnille ja seuraavaksi paras aika oli iltapäivällä (16.00 - 17.00). Huonoin aika puhelimella tapahtuvalle asiakaskontaktoinnille oli lounaan jälkeen (13.00 - 14.00). Aikaisin aamulla soittamisella asiakkaan sai jopa 164% todennäköisemmin kiinni kuin juuri lounaan jälkeen.

Eli, asiakkaille kannattaisi ehdottomasti soitella torstaisin heti aamusta klo 8.00 - 9.00 ja iltapäivällä klo 16 -17.

Minkälaisia kokemuksia sinulla on asiakaskontaktoinnista puhelimella, pitääkö ylläesitetty paikkaansa?

Aiheet: , ,

 

You need to log in to vote

The blog owner requires users to be logged in to be able to vote for this post.

Alternatively, if you do not have an account yet you can create one here.

Powered by Vote It Up